• Home
  • /
  • Blogi
  • /
  • Nousevat harrastussuosikit Suomessa

Nousevat harrastussuosikit Suomessa

Käsidesi

Korona-aika aiheutti paljon rajoituksia harrastamiselle ja vapaa-ajan viettämiselle. Uimahallit ja monet ryhmäliikuntatilat laitettiin kiinni, eikä toisten ihmisten lähellä olemista suositeltu. Ihmisillä on jo ikävä toisten ihmisten luo. Monen tanssijalkaa vipattaa kovasti, jäiväthän monet lavatanssit nyt väliin. Uimaan ja vesijumppaankin olisi kiva päästä, lukupiireistä ja kansalaisopiston mielenkiintoisista kursseista puhumattakaan. 

Mitä suomalaiset lapset ja aikuiset haluavat harrastaa, kun kaikki taas normalisoituu? Tässä pieni katsaus vanhoihin ja nouseviin harrastussuosikkeihin Suomessa.

Mitä koululaiset haluaisivat harrastaa?

Koululaiset harrastavat vapaa-aikanaan muun muassa musiikkia, ratsastamista, jalkapalloa, jääkiekkoa ja sählyä. Nämä ovat olleet lasten perinteisiä harrastuksia jo pitkään. Ratsastus ja jääkiekko ovat kalliita lajeja, joita kaikkien lasten ei ole taloudellisista syistä mahdollista harrastaa.

Ala- ja yläkoululaisilta kysyttiin hiljattain, mitä he haluaisivat harrastaa koulupäivän yhteydessä, jos se olisi mahdollista. Alakoululaisten harrastussuosikit olivat parkour ja kiipeily, ruoanlaitto, eläinkerho, kuvataide, laskettelu tai lumilautailu sekä jalkapallo. 

Saatat ihmetellä, mitä on parkour. Se on noin 40 vuotta sitten Ranskassa kehitelty liikuntalaji, minkä ideana on liikkua paikasta toiseen niin sulavasti ja nopeasti kuin mahdollista. Paikasta toiseen liikkumisessa käytetään kaiteita, puita, kiviä, seiniä, kattoja ja muun muassa lyhtypylväitä. Liikkuminen voi olla hyppäämistä, alittamista, seinäponnistuksia tai mitä tahansa, kunhan se on mahdollisimman nopeaa ja katkeamatonta. Parkour on siinä mielessä edullinen laji (esimerkiksi lasketteluun, ratsastamiseen tai jääkiekkoon verrattuna, että varusteiksi riittävät pitävät kengät, ja lajia voi harjoittaa missä ja milloin tahansa (myös koulun pihalla). Suurimmat kustannukset syntyvät usein ohjaajan tai kouluttajan palkkioista, vaikka liikkeitä voi toki opetella netistäkin.

Ruoanlaittokurssi tai eläinkerho olisi koululle paljon vaikeampi järjestää, joten saa nähdä, jos lapset jo piankin kiipeilevät koulun pihan puissa – ja ihan luvan kanssa.

Myös yläkoululaiset olivat kiinnostuneita harrastamaan lumilautailua tai laskettelemista sekä ruoanlaittoa (kaikille eivät näemmä riitä koulun kotitaloustunnit). Lisäksi he toivoivat pääsevänsä koulupäivän yhteydessä kuntosalille, keilaamaan ja pelaamaan biljardia. Yläkouluikäisiä kiinnosti myös ampumaurheilu tai jousiammunta sekä mopon korjaus ja biljardi.

Jos tarkastellaan vastauksia sukupuolen mukaan, nousevat harrastustoiveiden listalle edellä esitettyjen lisäksi myös ratsastus, kuvataide, tanssi ja agility. Nämä olivat tyttöjen toiveita. Agility ei ole kaikille tuttu sana, joten lienee paikallaan kertoa, että se on ohjaajien ja koirien esteratakilpailu. Koiraa ohjataan ylittämään tai menemään läpi erilaisista esteistä. Monet tytöt ilmoittivat halunsa kokeilla muun muassa elokuvakerhoa, käsitöitä, valokuvausta ja muotipiirtämistä.

Pojat toivoivat myös parkouria, koodausta tai pelisuunnittelua, BMX-pyöräilyä tai maastopyöräilyä sekä metsästystä. Harrastuksia, joita monet pojat haluaisivat kokeilla, olivat esimerkiksi historiakerho, arkkitehtuuri sekä media-, video- ja valotaide.

Aikuisten harrastussuosikit

Aikuiset suomalaiset harrastavat muun muassa ruoanlaittoa ja leivontaa, lenkkeilyä ja juoksemista, hiihtämistä, sauvakävelemistä, uimista ja vesijuoksemista, pyöräilemistä, kuntosaliharjoittelua sekä joogaamista. Kuoro- tai bändiharrastus on läsnä monen suomalaisen arjessa. Myös metsästäminen, lukeminen, elokuvat ja teatteri, tanssi sekä tietokonepelit ovat lukuisten suomalaisten rakastamia tapoja vapaa-ajan viettämiseen. 

Suomalaisia viehättävät myös puutarhanhoito, kalastus, erilaiset käsityöt sekä luonnossa liikkuminen. Luonnossa liikkuminen voi tarkoittaa vaeltamista, marjastamista tai vaikka metsäkylpemistä. Viimeksi mainittu on tietoista läsnäoloa luonnon sylissä. Luonnon helmasta löytyvät myös monet geokätköt. Geokätköjä voi etsiä koko perheen voimin, mutta halutessaan voi erikoistua vain vaativimpien aarteiden metsästämiseen. Silloin kätkön saavuttaminen voi vaatia kiipeilemistä tai vaikkapa laitesukeltamista. 

Ulkona

Tähän listasimme joitain uusia harrastussuosikkeja.

Joko olet kuullut kehonpainoharjoittelusta? Monet personal trainerit ja lihastenkasvattajat puhuvat nykyään nimenomaan kehopainoharjoittelusta. Tällaisia harjoituksia voi tehdä missä ja milloin tahansa, kunhan oppii oikeat liikeradat live- tai online-ohjaajan avustuksella. Et tarvitse painoja, kuntosalilaitteita tai suurta salia. Jumppamatto on hyvä olla olemassa, mutta sekään ei ole välttämättömyys. Voit kehosi oman painon avulla harjoittaa niin jalka-, käsi-, selkä- kuin vatsalihaksiakin. Pusuhuulia voi hankkia luonnollisesti kasvojoogalla – eräänlaista kehonpainoharjoittelua sekin!

Suomalaisia kiinnostavat enenevissä määrin myös faskia-tunnit, joilla huolletaan kehon sidekudoksia (eli faskioita) sekä aikuisten unikoulut ja -tunnit. Kuntosalille voi mennä puoleksi tunniksi nukkumaan ohjatusti. Unitunnit ovat pop. Suomeen saattaa muuten lähivuosina suuntautua yhä enemmän uniturismia, sillä nukkuminen on erityisen hyvä harrastus, mutta sen sujuminen ei ole mikään itsestäänselvyys.